Keskiviikkona oli vuorossa syksyn viimeinen avoimien ovien ilta. Paikalle saatiinkiin poppoota taas niin runsain mitoin, että osa joutui vetäytymään seurusteluloossiin turinoimaan. Toisaalta, onko perhojen sitominen se tärkein tavoite kaikille kerhossa kävijöille? Uskon, että usealle on tärkeää tulla paikalle tapaamaan kavereita ja samalla jutella kalajuttuja kahvikupposen ääressä.
Mutta erään kuvitteellisen poliisipäälikön sanoin ”Asiaan!”
Illan aiheena oli taas kerran vakiovarusteisiin kuuluvia sidoksia: PT-nymph ja GRHE. Spigotit viuhuivat sellaista kyytiä, että molemmista perhoista ehdittiin tehdä normaali- ja kuulapäinen versio. Lopuksi vielä kaksihäkiläinen. Kun normaalisti yksi häkilä tuottaa aloittelijoille tuskaa, niin entäpä sitten kaksi? Epäilyt osoittautuivat turhiksi ja häkilät asettuivat heittämällä perhojen rungoille. Onkin ollut mukava seurata poikien huimaa kehittymistä näiden muutamien kertojen aikana.
Toivoa saakin, että kevään junnureissulla junnujen keski-ikä alkaa 1:llä eikä 4:llä 😀
Harmittaako perhonsidontakurssin peruuntuminen? Tottakai, mutta mielestäni avoimet ovet paikkasivat tilannetta paremmin kuin hyvin. OPSK:n jäsenet vetäytyvät tonttuilemaan loppuvuodeksi ja spigotin ääreen palataan vasta loppiaisen jälkeen. Avoimet ovet saavat myös jatkumoa, mutta niistä tiedotetaan myöhemmin.
On se nättiä
