By J Haapala
Kauden avaus Kostonjoella 12.4.2015
Lähes perinteeksi muodostunut kauden avausreissu Kostonjoen Kaupinkoskelle ajoittui tänä vuonna aiemmista vuosista poiketen lämpimien säiden vuoksi paria viikkoa totuttua aiemmaksi. Sunnuntain sääennustekin lupaili hyvää, jopa vajaata kymmentä lämpöastetta auringonpaisteella höystettynä, joten sumarihätsinkiä oli odotettavissa.
Perille yhdeksän kieppeillä saavuttuamme ilman lämpö oli edelleen nollassa, tämä lupasi hyvää tälle puolen kilometrin patikoinnille joen rantaan, lunta kun Taivalkoskella oli vielä paikka paikoin jopa vajaa metri. Hanki kantoi hyvin ja näyttipä joen rannat olevan vielä kevyessä jääriitteessä yön jäljiltä. Aiemmista vuosista poiketen vettä oli joessa kohtalaisen paljon, eivätkä rannat olleet kuivana aiempien vuosien tapaan. Keli oli kuitenkin kuin morsian: kylmä ja kuiva!
Navakasta tuulesta ja aiempia vuosia kovemmasta virtauksesta johtuen päätimme aloittaa nymfiseteillä. Kun muita kalastajia ei näkynyt, päätimme lähteä rauhoitusalueen päättävän kyltin alapuolelta kohti muutaman sadan metrin päässä odottavaa jälkimmäistä pientä koskenpätkää. Kylmän veden vuoksi muutamat pinnan yläpuolelle nousseet kivet olivat suosiossa. Muutamaa hentoa tärppiä lukuun ottamatta emme tehneet kalahavaintoja ja kylmyydestä tunnottomat jalat alkoivatkin jo viedä kohti leiriä ja tulentekovälineitä.
Nopea evästauko ja suuntana koskialueen loppupää, jospa tuulen tyynnyttyä päästäisiin kalastamaan myös pinnasta. Korreja näytti kuoriutuneen jo kohtalaisen paljon, joten odotuksemme nousivat. Puuskittainen tuuli ylävirralta ja hankala vedenkorkeus estivät parhaille paikoille pääsyn, mutta eipä tosin toisella tunnin pätkällä yhtään pintovaa kalaa näkynytkään. Alaraajojen tunnottomuus alkoi pikkuhiljaa palailemaan, joten eikun tulen tekoon.
Tällä välin myös kolmas kalastaja oli saapunut joelle. Kertoi olevansa paikallisia ja muutaman kerran joella jo tälle keväällä käyneenä totesi kevään olevan vielä liian aikaisessa koskikalastukselle näillä leveyksillä. Ei myöskään hänelle kaloja aamupäivän aikana.
Hyvä ruoka, parempi mieli, reippaana sekä lämpimänä paluu jokeen.
Vaihdoin siiman uppoavaan, jospa kalat lymyävätkin kuopissa kovan virtauksen vuoksi. Ensimmäinen heitto, ajatus karkasi ylilentävään joutsenparveen, missattu tärppi. Noh, kuitenkin lupauksia herättävää aktiivisuutta aamupäivään verrattuna. Uusi heitto samoille sijoille ja sieltähän se reilu 30-senttinen harjus löytyikin. Kausi avattu myös kalojen osalta! Kala takaisin uimaan ja uutta kohdetta etsimään.
Nyt jätimme väliosuudet kalastamatta ja palasimme loppupäähän, aiempien vuosien ottipaikoille. Nyt korreja oli lämpötilan noustua jo suurempia määriä, näyttipä useita kalojakin käyvän pinnassa. Loppureissun aikana koukutimme muutamia pienehköjä harjuksia, joten reissun voidaan katsoa olevan onnistunut. Pakolliset menot Oulussa pakottivat palaamaan jopa hitusen ennenaikaisesti kotiin, juuri kun kalat näyttivät aktivoituvan. Kaiken kaikkiaan kuitenkin positiivisin mielin kotimatkalle.
